tiistai 16. joulukuuta 2014

Festive season

Näin joulun alla on ollut monta syytä juhlaan. Ensinnäkin joulukuun alussa juhlistimme 2-vuotista yhteistä taivaltamme - tämä siis perustuen Jasonin matematiikkaan suhteemme vaiheista, sillä itsehän en kaksi vuotta sitten edes tiennyt, että seurustelemme - mutta menköön! ;) Kävimme dinnerillä ja drinksuilla ihanassa ranskalaistyylisessä Reserve -ravintolassa. Joen rannalla sijaitseva heritage-listattu rakennus on peräisin 1880-luvun puolesta välistä, ja se tarjoaa tunnelmalliset, upeat puitteet. 

Reserve Restaurant; Milton, Brisbane

Happy 2nd Anniversary!

Voin pian alkaa kutsua itseäni varsinaiseksi aikaero-ekspertiksi, sillä yhteisesti meillä on perhettä neljällä eri mantereella ja näin ollen Skype-treffien aikataulutus alkaa muodostua olennaiseksi osaksi arkea. Viime viikonloppuna vuorossa oli puhelu Jasonin USA:ssa asuvan veljen ja hänen perheensä kanssa, ja siksi myös tämä myöhäisherännäinen joutui raahautumaan ylös sängystä normaalia aikaisemmin. 

Brisbane on tunnettu vilkkaasta markkinakulttuuristaan. Puhelun jälkeen meillä oli kerrankin vielä hyvin aikaa käydä tsekkaamassa ikoniset sunnuntaiaamuisin järjestettävät Eagle Farm Markets -markkinat, jotka sijaitsevat vanhalla laukkakilpailuradalla. Tarjolla on mm. paikallisesti tuotettuja hedelmiä ja vihanneksia, kukkia, vaatteita, käsitöitä, live-musiikkia sekä street food -ruokaa. 

Eagle Farm Markets; Ascot, Brisbane

Tänä vuonna minulla oli sentään edes yhdet pikkujoulut, sillä pääsin mukaan Jasonin työpaikan järjestämälle joululounaalle. Ohjelma oli rakennettu 80-luvun teeman ympärille, mikä oli hauska ja toimiva konsepti - tämähän on tullut testattua ja hyväksi havaittua Brysselin vuosina myös kavereiden kanssa. Lounaalla oli tarjolla mm. kinkkua ja kalkkunaa sekä jälkiruokana pavlovaa ja jouluvanukasta (Christmas pudding)

Olen varmaan tehnyt jonkin henkilökohtaisen ennätyksen, sillä kaikki joululahjat olivat valmiina ja jopa paketoituna jo reilua viikkoa ennen lähtöä joululomalle. Juhlistimme tätä saavutusta Archive Beer Boutique -pubissa, joka on yksi craft beer -suosikkimme Brisbanessa. Pubin olutvalikoima vaihtelee ja joka kerta tarjolla on jotain uutta ja jännää. Tällä kertaa tarjolla oli myös eggnog stout, mitä tietysti oli pakko maistaa silläkin uhalla, että en yleensä tykkää munatotista enkä varsinkaan stout-oluesta. Tämä yhdistelmä kuitenkin toimi todella hyvin. Korvaa hyvin myös glögin, sillä sitä ei tähän aikaan vuodesta ole täällä tarjolla eikä sitä edes tekisi mieli näissä helteissä. 

Archive Beer Boutique; West End, Brisbane

Jouluhuumassa intouduin jopa hankkimaan mini-joulukuusen ja siihen koristeet. Minikokoista tähteä ei löytynyt, mutta korvasin sen enkelillä, jonka mekossa on tähtiä. Yritin myös tehdä pipareita (tilapäinen mielenhäiriö), mutta niistä tuli rehellisesti sanottuna aika kamalia. Brandylla ja kanelilla maustettu munatoti onnistui sen sijaan aivan mainiosti. Pitäisi varmaan suosiolla pysytellä juomaresepteissä. 

Joulutunnelmaa kotona

Huomenna suuntana Adelaide ja siellä onkin sitten vastassa australialais-suomalainen perhejoulu-hässäkkä, johon olen yrittänyt henkisesti valmistautua viime päivät. Toivotan siis jo nyt kaikille oikein hyvää joulua! Iloksenne voin myös kertoa, että sain Zalandolta alennuskoodin*, jonka avulla onkin mutkatonta hoitaa joululahjaostokset. Palaamisiin blogissa ensi vuoden puolella! 

*Yhteistyössä Shophop.fi:n kanssa

tiistai 2. joulukuuta 2014

Trooppisen myrskyn jälkeen

Nyt on sitten saatu esimakua Brisbanen kuuluisista myrskyistä. Ja kyseessä ei ollutkaan mikään ihan normaali iltapäivän ukkoskuuro, vaan hirmuinen trooppinen sykloni pyyhkäisi yllättäen kaupungin yli viime torstaina. Meillä ei onneksi ollut hätää, sillä itse olin myrskyn sattuessa kotona ja myös Jason selvisi kotiin ilman vaurioita itselleen tai autolleen. En ole ikinä kokenut mitään vastaavaa! Uutisten mukaan kyseessä oli pahin myrsky Brisbanessa vuosikymmeniin ja vahinkojen on arvioitu nousevan uusimpien tietojen mukaan yli 300 miljoonaan dollariin. Pahimmillaan 140 km/h puhaltanut tuuli, salamat ja tennispallon kokoiset rakeet jättivät jälkeensä melkoista tuhoa: 105 000 taloutta oli ilman sähköjä, julkinen liikenne oli poikki, kadut tulvivat, puita kaatui juurineen, sekä asuntoja, autoja ja muuta irtaimistoa vahingoittui. 

Myrskyn jälkeen ajoimme varovasti kaatuneita puita ja muuta roinaa väistellen parin kaupunginosan päähän, josta löytyi avoinna oleva pubi, josta sai ruokaa. Seuraavana aamuna jouduin metsästämään hetkisen avoinna olevaa kahvilaa, sillä lähistöllä noin puolet kaupoista oli edelleen kokonaan kiinni. Lisäksi mm. useat koulut, golfkentät, puistot ja uima-altaat olivat suljettuina. Meidän talomme oli noin 20 tuntia ilman sähköjä, mutta muuten meillä todellakin kävi tuuria. Osanottoni kaikille myrskyssä vahinkoja kokeneille! Lisää supermyrskystä ja sen tuhoista voit lukea ABC News -uutisesta tästä. Kuva- ja videomateriaali on myös aika vaikuttavaa katsottavaa. 

Myrsky saapuu Brisbanen kaupungin ylle. Kuva: ABC News

Myrskyn tuhoja

Onneksi seuraavaan iltaan mennessä elämä Brisbanessa normalisoitui, ja myös kaupungin joulukauden avaus voitiin toteuttaa suunnitelmien mukaisesti. Meillä oli ohjelmassa dinneri Jasonin entisen opiskelukaverin ja hänen puolisonsa kanssa mielenkiintoisessa italialaisessa Verve -ravintolassa, jossa kävimme nyt toista kertaa. Paikka toimii samalla myös siideribaarina, mikä on aika erikoinen yhdistelmä. Suosittelen! Dinnerin jälkeen kävimme vielä pikaisesti tsekkaamassa kaupungin keskustan joulukuusen. 

Joulukausi on virallisesti alkanut; Town Hall, Brisbane

Odotan joulua innolla, sillä serkkuni perhe Suomesta saapuu joulun viettoon Australiaan ja suuntamme koko konkkaronkka ensin Adelaideen ja sen jälkeen Sydneyyn. Tiedossa on siis mielenkiintoinen suomalais-australialainen perhejoulu. Joulutunnelmaan virittäytyminen on tosin täällä helteessä ja palmujen katveessa hieman haasteellista. Kaupat ovat kyllä pursunneet joulukrääsää jo lokakuusta lähtien ja joululaulut ovat myös soineet jo monta viikkoa. Myrskyn jälkeisenä aamuna läheisessä kahvilassa latteni päälle oli ripoteltu kanelia, joka yllättäen toi mieleen joulun. Kiva idea, jota olen toteuttanut myös kotona.


Kanelikahvi tuo joulutunnelmaa

Viikonloppuna kävimme myös aloittamassa joululahjaostokset Harbour Townissa, joka on suuri outlet-kauppakeskus Gold Coastilla. Hyvä idea aloittaa ostokset kerrankin ajoissa, sillä tällä kertaa lahjoja pitää hankkia vielä niin monelle. Kummipoikani lahjalistalla oli mm. DC-merkin huppari (en ole kuullut ennen) ja hänen siskonsa oli toivonut trendikästä käsilaukkua. Hmph, mistä lähtien 11-vuotiaat ovat käyttäneet käsilaukkua?! Teinikauppojen musiikin jytke saa minut normaalisti vain karttamaan niitä kaukaa, mutta tällä kertaa niissä oli pakko käydä sisällä. Khrm. Taidan olla virallisesti vanha. Onneksi huppari, käsilaukku ja pari muuta lahjajuttua löytyivät, joten shoppailuhaaste on alkanut lupaavasti. 

Taidan laittaa toisen kupillisen kanelikahvia ja jatkaa joululoman suunnittelua. Mukavaa joulunodotusta kaikille! 

tiistai 25. marraskuuta 2014

White Ribbon Day

Tänään Australiassa vietetään White Ribbon -päivää, joka on kampanja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi. Kyseessä on YK:n kampanja, jonka miehet yli 50 maassa ovat ottaneet omakseen. Miesten tavoitteena on lopettaa naisiin kohdistuva väkivalta, sen hyväksyminen ja siitä vaikeneminen. 

Tilastot ovat tyrmistyttävää luettavaa: joka viikko yksi nainen Australiassa kuolee nykyisen tai entisen kumppaninsa väkivallanteon takia! Brisbanen keskustassa Queen Street Mall -ostarilla on tänään esillä 52 silhuettia, jotka kuvaavat näitä uhreja. 

White Ribbon Day, Queen Street Mall, Brisbane

Australialla on synkkä historia ihmisoikeuksien saralla, ja naisiin kohdistuva väkivalta on yksi maan vaietuista salaisuuksista. White Ribbon -kampanja on saanut tänä vuonna mielestäni paljon näkyvyyttä mediassa, ja monet henkilöt - pääministeri Tony Abbott mukaan lukien - ovat puhuneet julkisesti kampanjan tärkeyden puolesta. 

Tässä vielä lopuksi lyhyt kampanjan video: 



perjantai 21. marraskuuta 2014

Valmistujaiset ja kuuma G20-viikonloppu

Hurraa! Olen nyt virallisesti saanut Policy Studies -opintoni päätökseen, ja viime viikolla käväisin nopeasti Sydneyssä osallistumassa valmistujaisiini. Tämä olikin minun ensimmäinen valmistujaisseremoniani, sillä Suomessa tutkintopaperi vain kolahti postiluukun kautta. Australiassa valmistujaiset noudattavat perinteistä anglo-tyyliä eli sinne on pakko pukeutua kammottavaan akateemiseen mustaan kaapuun, tiedekunnan värejä edustavaan huppuun sekä mustaan lakkiin. Valitsin puvun alle Marimekon Mova-mekon, jonka olin saanut aikaisemmin Jasonilta lahjaksi, sillä halusin mukaan tietenkin vähän lempiväriäni pinkkiä sekä suomalaista designia. 

Seremonia muistutti minua läninnä keskiaikaisista pukujuhlista. ;) Australian kansallislaulun ja yliopiston kanslerin puheenvuoron jälkeen meidät opiskelijat ohjattiin tietyssä järjestyksessä yksitellen lavalle vastaanottamaan tutkintotodistuksemme. Etukäteen jännitin muistanko toimia lavalla oikein: vastaanottaa todistuksen molemmin käsin, lausua kiitokset, kumartaa ja napauttaa oikealla kädellä lakkiani. Ihme kyllä, onnistuin sujuvasti kompuroimatta tai pudottamatta lakkiani. Vaikka seremonia oli hyvin perinteikäs ja arvokas, se ei kuitenkaan ollut vain vakavaa pönöttämistä, vaan aussilaiseen tapaan rento. Vieraspuhuja otti selfien puheensa aluksi - varmaan joku Stubbin kaveri. 

Master of Policy Studies; UNSW, Sydney

Onnellinen ja helpottunut tuplamaisteri. Never ever again!



Viime viikonloppuna Brisbanessa järjestettiin G20-kokous. Kokouksen alla Brisbanessa järjestettiin lukuisia musiikki- ja kulttuuritapahtumia, joilla kaupunki on yrittänyt nostaa profiiliaan. Tempauksista näyttävin lienee ollut kolmen viikon ajan esillä ollut interaktiivinen Colour Me Brisbane -ääni- ja valoshow kaupungin keskustan alueella. Suuren suosion saanut värikäs Brisbane-kyltti (kuvassa alla) on myös jäämässä pysyväksi maamerkiksi ja muistoksi queenslandilaisille G20-kokouksesta. 

Colour Me Brisbane; South Bank, Brisbane

Viikonlopun ajan Brisbanen keskusta oli kokouksen massiivisten turvajärjestelyiden vuoksi osittain suljettu, joten päätimme suosiolla pysytellä kaupungin ulkopuolella. Tämä oli myös oivallinen tekosyy käydä pistäytymässä Bacchus -olutpanimossa, jossa järjestettiin B20 Beerfest. Panimo oli tuottanut 20 erilaista olutta, jotka edustivat panimon tulkintaa kunkin G20-jäsenmaan oluttyyleistä. Nerokas idea! Oma suosikkini oli yllättäen Saudi-Arabian tyylinen lambic. 

B20 Beerfest, Bacchus Brewing Co, Brisbane

Kävimme myös vaeltamassa Main Range National Parkissa, jonka itse asiassa bongasimme viikkoa aikaisemmin matkalla viinialueelle. Jälleen kerran tarjolla oli upeita maisemia, erikoisia lintuja ja muita eläimiä - sekä yksi polun poikki luikerrellut käärme (kääk!). 

Main Range National Park, QLD

Sunnuntaina vietimme mukavan päivän Gold Coastilla. Kävimme ensinnäkin vierailemassa Currumbin Wildlife Sanctuaryssa. Eläinpuisto osoittautui kaiken hehkutuksen arvoiseksi, ja se on mielestäni jopa yksi parhaista eläinpuistoista, jossa olen Australiassa käynyt. Iltapäivän hengailimme rennosti Burleigh Heights Beachilla.

Viikonloppu sujui myös varsin kuumissa tunnelmissa, sillä lämpötila kipusi paikoitellen jopa yli +40 asteeseen! Kuuma ilma oli jostakin syystä pakkautunut juuri Brisbanen alueelle, sillä kansallispuistossa ja Gold Coastilla oli ihan normaalit lämpötilat. Brisbanessa onkin jo pitkään ollut varsin kuumaa ja kuivaa, sillä sateita ei ole näkynyt eikä kuulunut. Myös asuntomme oli lopulta kuuma kuin sauna, sillä ilmastointia ei tietenkään ole tällaisessa perinteisessä queenslandilaistalossa. Jos vastaavat helteet jatkuvat, on pakko hommata jonkinlainen viilennyshärpäke, olotila oli nimittäin sen verran sietämätön. 


Matkalla hirmuhelteitä pakoon

Tällä viikolla on onneksi saatu pari kauan kaivattua sadekuuroa ja lämpötila on normalisoitunut noin +30 asteeseen, mikä tuntuu varsin miellyttävältä. Kävin ihmettelemässä sääilmiöitä ihan parvekkeen puolella: "Kyllä siellä sataa, hyvä!". Enpä olisi uskonut joskus lausuvani näitä sanoja, Belgian loputtomat sateet ovat kuitenkin vielä sen verran pinttyneinä henkilökohtaisessa lähihistoriassa. Vastaavat kommentit ovat kuulemma kuitenkin queenslandilaisille ihan normaaleja. :)

maanantai 17. marraskuuta 2014

Weekend in Granite Belt wine country

Marraskuun alussa vietimme viikonlopun Granite Belt -viinialueella, joka on mielestäni Queenslandin tuntematon helmi ja se yllätti todella positiivisesti, joten ajattelin sen ansaitsevan ihan oman mainintansa myös täällä blogini puolella. Australia on tunnettu mahtavista viinialueistaan, mutta ennen muuttoa Brisbaneen en ollut kuullutkaan Queenslandin viineistä - olin siinä harhaluulossa, että täällä olisi liian kuuma viininviljelyyn. 

Granite Belt sijaitsee noin kolmen tunnin ajomatkan päässä Brisbanesta lounaaseen, lähellä New South Walesin rajaa. Alue on virallisesti koko Queenslandin kylmin, sillä se sijaitsee yli 1000 metriä merenpinnan yläpuolella Australian Kordillieerien eli Ison Vedenjakavuoriston (Great Dividing Range) kupeessa. Vuodenajasta riippuen Granite Beltin lämpötilat ovat n. 5-10 astetta viileämmät kuin Brisbanessa. Ja näinpä alue on mitä parhain viileän ilmaston viinien viljelyyn. 

Ja millaisia viinejä! Vaikka Granite Belt -viinialue on suhteellisen pieni ja kompakti, tarjolla on aivan uskomattoman laaja valikoima mitä erilaisimpia viinejä: Chenin Blanc, Fiano, Vermentino, Nero d'Avola, Petit Verdot, Sangiovese - ja niin monta muuta! Alueelle suuntaavan kannattaa ehdottomasti tsekata Strange Bird alternative wine trail, joka esittelee näitä omituisuuksia. Myös australialainen viiniguru James Halliday on palkinnut useita alueen viinitiloja. Tuotanto on kuitenkin sen verran pientä, että se jää melko paikalliseksi - ja näin ollen myös suuremmalle yleisölle tuntemattomaksi. 

Aamiainen viinitilalla; Mason Wines, Ballandean

Osallistuimme myös Sunset Vineyard Walk -tapahtumaan Twisted Gum -viinitilalla, jossa ensinnäkin kävelimme viinitilalla ja opimme ekologisesta ja kestävästä viininviljelystä. Kävelyn jälkeen auringon laskiessa viinitila tarjosi viinejä sekä niiden kanssa yhteensopivia juustoja. 

Sunset Vineyard Walk; Twisted Gum Vineyard, Ballandean

Cheese and wine matching; Twisted Gum Vineyard, Ballandean

Viinien lisäksi Granite Beltin alueella on tarjolla myös muita mahtavia kulinaristisia elämyksiä (sorry, tästä hehkuttamisesta ei nyt tule loppua!). Kuvassa yksi suosikeistani, paikallisista antimista koostuva Brewers Platter, johon kuului kolme ruokalajia ja jälkiruoka yhteensopivien oluiden kanssa. 

Brewers Platter; Granite Belt Brewery, Stanthorpe

Sunnuntaina suuntasimme sulattelemaan viinejä ja ruokia Bald Rock National Parkiin, joka on yksi monista alueen must do -aktiviteeteistä. Kansallispuisto sijaitsee itse asiassa New South Walesin puolella. Kipuaminen graniitti-kallioille palkitsi todella vaikuttavilla maisemilla. Lisäksi matkalla bongasimme muutaman kengurun ja myös monta pientä liskoa nauttimassa auringosta kallioilla. 

Bald Rock National Park, NSW

tiistai 4. marraskuuta 2014

Beaching it up!

Sunshine State on viime viikkoina todellakin ollut nimensä veroinen ja antanut parastaan - tuntuu, että lokakuu onkin ollut yhtä lomailua. Suuntasimme lokakuun alussa pitkän viikonlopun (Labour Day) viettoon Sunshine Coastille, joka on Brisbanen alueen suosittu lomakohde reilun tunnin ajomatkan päässä. Asustimme rauhallisella Marcoola Beachilla alueen eteläosassa. Sunshine Coastilla riittää aktiviteettejä joka lähtöön, ja me päätimme näin ensimmäisellä visiitillä keskittyä alueen upeisiin kansallispuistoihin. 

Hotel Ramada, Marcoola Beach, Sunshine Coast

Kävimme ensinnäkin vaeltamassa Kondalilla Falls National Parkissa. Alue on saanut nimensä aborginaalien kielen mukaan tarkoittaen syöksyvää vettä ("rushing waters"). Tämä on hyvin osuva kuvaus, sillä kansallispuiston keskellä upea, 90-metrinen vesiputous syöksyy eukalyptusmetsästä sademetsän verhoamaan laaksoon. 

Kondalilla Falls National Park

Seuraavan päivän vaelluskohde oli Noosa National Park, joka soveltuu hyvin myös ei niin hard core -vaeltajille, sillä kyseessä oli paremminkin kävely rantaviivaa myötäillen. Matkalla on upeita rantoja ja kävimme pari kertaa vilvoittelemassa meressä. Paluumatkalla bongasimme lisäksi valaan ja poikasen, jotka esittivät mahtavia hyppyjä! :) Illalla nautimme parasta sushia pitkään aikaan Sakana Sushi Bar -ravintolassa Mooloolabassa. 


Noosa National Park

Minilomamme viimeisenä päivänä suuntasimme vielä Glass House Mountains National Parkiin. Alueella on yhteensä 11 kukkulaa, jotka muodostuvat ikivanhasta vulkaanisesta kivestä. Vuoret on nimennyt tutkimusmatkailija James Cook, sillä saapuessaan rannikolle v. 1770 nämä kukkulat muistuttivat häntä englantilaisista lasiuuneista. Kipusimme Mount Ngungunin huipulle, joka on alueen korkein kukkula jonne on luvallista kiivetä. Lisäksi teimme pari lyhyempää vaellusta, ja viimeisellä etapilla bongasimme yllättäen myös jättiläiskokoisen liskon puussa ihan lähietäisyydellä. Jaiks! 

Näkymät Mount Ngungunin huipulta; Glasshouse Mountains

Brisbanen edustalla sijaitsee maailman toiseksi suurin hiekkasaari Stradbroke Island, paikallisittain Straddie, jonne suuntasimme lokakuun puolessa välissä. Heti puolen tunnin lauttamatkan jälkeen saarelle saavuttaessa vastassa on rento lomatunnelma - vähän kuin olisi saapunut Hamilton Islandille. Straddien ehdoton must do on North Gorge Walk -rannikkokävely, joka tarjoaa upeat maisemat saaren rosoisilta kallioilta merelle sekä mahdollisuuden bongata valaita ja muita merieläimiä. Valaita ei tällä kertaa näkynyt, mutta bongasimme sentään iloksemme muutaman merikilpikonnan. Loppupäivän hengailimme rennosti biitsillä. 

North Stradbroke Island

Arki ei kuitenkaan ole pelkkää pusikoissa rämpimistä, jos satuit huolestumaan. Brisbanessa on tarjolla lukuisia musiikki- ja kulttuuritapahtumia, erityisesti nyt näin G20-kokouksen alla. Ja monet näistä riennoista ovat täysin ilmaisia, mikä on tietysti aina plussaa. Tykkäsin erityisesti Green Jam -tapahtumasta, joka järjestetään nyt  perjantaisin loka-marraskuun ajan. Mahtava tapa aloittaa viikonloppu auringon laskiessa rennon jazzin (jota muuten esittävät Queenslandin konservatorion taidokkaat oppilaat) ja parin prosecco-lasillisen kera. :)

Green Jam; QPAC, Brisbane

Lokakuun loppupuolella pääsin viimein Surfers' Paradiselle, jota olin hehkuttanut varmaan siitä asti kun tieto muutosta Brisbaneen varmistui. Surfers' Paradise on 
Gold Coastin ikoninen keskus, mikä on toinen Brisbanen alueen suosittu lomakohde noin reilun tunnin ajomatkan päässä Brisbanesta etelään. Alue tunnetaan Australian Rivierana, missä hiekkarantaa riittää noin 60 kilometrin verran. Pakko myöntää, että Surfers' Paradise oli omaan makuuni hieman liian kaupallinen turistirysä, mutta alueella riittää kyllä erilaisia rantoja varmasti jokaisen makuun - itse asiassa monet Australian parhaat rannat sijaisevat juuri Gold Coastin alueella. Henkilökohtainen suosikkini näistä on Burleigh Heads Beach. Gold Coastilla on myös suuri japanilainen keskittymä ja näin ollen päätimme nauttia dinneriksi pitkästä aikaa japanilaista teppanyakia KooKoo -ravintolassa. Suosittelen! 

Surfers' Paradise, Gold Coast

Tänään Melbournessa järjestetään Melbourne Cup -laukkakilpailu, jonka sanotaan olevan "kilpailu, joka pysäyttää koko kansakunnan". Itseltäni se pysäytti ainoastaan yöunet, sillä Jasonin äiti soitti jo aamuvarhain ja kyseli viimeisiä hevosvinkkejä. Khrm. 

Kuten ehkä huomasittekin, päätin viimein muuttaa blogini julkiseksi. Vaikka kirjoitankin tätä ensisijaisesti itselleni, olisi tietysti kiva jos joku muukin saisi näistä kirjoituksista jotain irti. Ja julkisen blogin seuraaminen on myös helpompaa. Tervetuloa seuraamaan, sekä uudet että vanhat lukijat! :) 

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Life is a holiday!

Hong Kongissa oli kulttuurishokkien lisäksi vastassa tukahduttava helle, hiki alkoi virrata joka kerta noin 5 sekuntia sen jälkeen, kun oli astunut ovesta ulos. Matkan päätapahtuma oli Jasonin lapsuuden ystävän häät, jotka olivat morsiamesta johtuvista syistä katolilais-kiinalaiset. Voin sanoa, että ne olivat samalla myös ensimmäiset ja viimeiset kiinalaiset häät, joihin minä osallistun. Hirveää show off -meininkiä eikä mitään romantiikkaa tai persoonallisuutta. Vieraita oli varmaan tuhat ja heidän joukossaan entiset koulukaverit, opettajat, kollegat, koko suku ja ystävät jne. Ja minä poloinen. Juhlapaikka ja ruoat yms. olivat tietysti viimeisen päälle, ja lisäksi esillä oli mm. pienimuotoinen taidegalleria, joka koostui Prahassa otetuista hääkuvista. Ja luonnollisesti ohjelmistoon kuului pari Hollywood-tasoista videota, ensinnäkin reportaasi parin yhteisestä taipaleesta alttarille asti sekä hääpäivän juhlallisuuksien pääkohdat. 

Hieronta ja shoppailu olivat onneksi hyvin toimivia lääkkeitä hääkriisiin ja muihin kulttuurishokkeihin. Minulla on ehkä jonkinlainen asenneongelma Hong Kongia kohtaan, mutta puolustuksekseni voin todeta että kiinalaisilla on todella ärsyttävä tapa luoda arvostelevia full body scan -katseita minuun liikkuessani Jasonin kanssa. Lisäksi kukaan ei edes yritä puhua minulle mitään. Olen heille kuin jokin alien vieraalta planeetalta. Tyhjensin H&M:n liikkeen - luksus, jota Australiassa ei Melbournea lukuun ottamatta ole - ja lisäksi teimme yhtenä päivänä shoppailuekskursion manner-Kiinan puolelle, missä on saatavilla parempiakin merkkejä edullisemmin. 

Kulttuurishokeista huolimatta Hong Kong on ehdottomasti mielenkiintoinen vastakohtien kaupunki, jossa riittää nähtävää. Chi Lin Nunnery tarjosi myös mukavaa zen-fiilistä (kuvan värit näkyvät tässä blogissa jostakin syystä kamalan tummina, sorry). 

Zen and the city; Chi Lin Nunnery, Hong Kong

Toinen matkan päätapahtuma oli Mid-Autumn Festival eli kiinalaisten keskisyksyn täydenkuun juhla, joka on yksi vuoden suurimmista juhlista. Juhlistimme tapahtumaa yhdessä Jasonin veljen perheen kanssa. Söimme ensin perinteisiä kuukakkuja (mooncakes) ja menimme sitten läheiseen puistoon lyhtyjen kanssa ihailemaan kuuta. Kuvassa minä ja Vanessa sekä todella hienot Frozen- ja Hello Kitty -lyhdyt. :) 


Mid-Autumn Festival, Hong Kong

Henkisesti hieman raskaan matkan jälkeen oli ihana palata takaisin Brisbaneen. Kevät on Brisbanessa parhaimmillaan, ja syyskuussa järjestettiin myös Brisbane Festival, joka koostui erilaisista kulttuuri-, taide- ja musiikkitapahtumista kaupungin keskustan alueella. Kävimme tsekkaamassa pari pop up -baaria ja kuuntelemassa jazzia joen rannalla. 

Brisbane Festival

Syyskuun loppupuolella kävimme myös vaeltamassa Lamingtonin kansallispuistossa, joka sijaitsee n. 110 kilometrin päässä Brisbanesta etelään. Alue on subtrooppista sademetsää ja se kuuluu myös UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Itse vaellusta huomattavasti jännittävämpi kokemus oli ajomatka todella kapeaa ja mutkikasta tietä pitkin lähtöpaikalle, ja välillä matkalla lehmiä jolkotteli tien yli kaikessa rauhassa. 

Tree top walk, Lamington National Park

Vietimme syyskuun viimeisen viikonlopun Toowoombassa, jossa järjestettiin Carnival of Flowers -tapahtuma. Toowoomba on pieni heritage -tyylinen kaupunki, joka sijaitsee n. 130 kilometriä Brisbanesta länteen. Se tunnetaan nimellä "Garden City", jossa puutarhanhoito on todellakin saanut ihan uusia ulottuvuuksia. Tapahtuman aikana puistojen lisäksi pääsee vierailemaan paikallisten ihmisten omissa puutarhoissa, ja lisäksi jonkin sortin raati valitsee niistä myös voittajapuutarhan. 

Voittajapuutarha vesiputouksineen; Toowoomba Carnival of Flowers

Tässä on myös ihan huomaamatta tullut kaksi vuotta täyteen Ausseissa. Enpä olisi uskonut tänne saapuessani, että kahden vuoden kuluttua elän housewifena Brisbanen lähiössä. Ei myöskään ihan se ideaali, mitä kuvittelisi kahdella maisterintutkinnolla tekevänsä. Oh well, life is a holiday! Ja kai tässä voisi huonomminkin mennä. Ainakin ehdin treenata hyvin, ja myös rusketus alkaa taas näyttää paremmalta. ;)

Lopuksi vielä mainoksena, että olen liittynyt myös Instagramiin ja siellä siis lisää kuvia arjestani. Tervetuloa seuraamaan @elizadoesoz !

keskiviikko 3. syyskuuta 2014

G'day from Brisbane!

Sijainti on nyt vaihtunut Brisbaneen, ja täällä siis seuraavat 6 kuukautta Jasonin työrotaation takia. Minulla on todella positiivinen fiilis kaupungista, tämä on kuin pienempi versio Sydneystä, ja ihmiset ovat ihan supermukavia. Lisäksi täällä on myös biitsi keskellä kaupunkia. :)

Tämän videon myötä vähän esimakua Brisbanesta:


Brisbane, paikallisittain Brissieon Queenslandin osavaltion pääkaupunki ja samalla Australian kolmanneksi suurin kaupunki noin 2 miljoonalla asukkaallaan. Kaupungilla on mielenkiintoinen historia, sillä aikoinaan se on ollut varsinainen Aussien takapajula, minne pahimmat niskoittelevat rangaistussiirtolaiset oli lähetetty kärsimään rangaistuksiaan. 

Queenslandilla on lempinimi Sunshine State, sillä se on tilastojen mukaan Australian aurinkoisin osavaltio. Brisbanessa on subtrooppinen ilmasto eli täällä pitäisi olla mukavan lauhkea ilmasto ympäri vuoden. Kesät ovat kuumia ja kosteita, lisäksi iltapäivisin on kuulemma usein ukkosmyrskyjä (kääk!). Auringonpaisteesta huolimatta pahat tulvat ovat järkyttäneet kaupunkia ja viimeksi muutama vuosi sitten osa kaupungista tuhoitui melkoisesti. Onneksi oma lähiömme Corinda sijaitsee mäen päällä kaupungin ulkopuolella, joten rajuilman sattuessa on jonkinlainen mahdollisuus, että talo ei huuhtoudu pois tulvan mukana.

Näkymät uudesta naapurustosta Brisbanen kaupungille. 

Brisbanesta on myös löynyt jo monia mielenkiintoisia ravintoloita ja baareja, kuten kuvan Alchemy Restaurant, jonka degustation dinnerin kruunasi "Nitro Bomb" -jälkkärit. 

"Nitro Bomb" valmistuu; Alchemy Restaurant

Lisäksi olen löytänyt jo kahdesta baarista suomalaistyylistä sahti-olutta, joka on muuten todella hyvää. Tuote on nyt tosin tilapäisesti molemmista baareista loppu oman visiittini jälkeen. ;)   

Olemme myös ehtineet jo vähän tutustua Brisbanen lähiympäristöön. Kävimme ensinnäkin vierailemassa Lone Pine Koala Sanctuary -eläinpuistossa, joka on sekä maailman ensimmäinen että suurin koala-suojelualue. Eläinpuistossa on 130 koalan lisäksi muitakin aussieläimiä ja lintuja. Satuimme myös sopivasti paikalle Rainbow Lorikeet -lintujen ruokinta-aikana. Vaikka ne ovatkin suosikkilintujani, minulle tuli kokemuksesta lähinnä Hitchcockin linnut -fiilis. Jaiks!

Up close and personal with Rainbow Lorikeets; Lone Pine Koala Sanctuary

Syyskuun puolessa välissä Brisbanessa järjestettiin Valley Fiesta, joka on kaupungin suurin street party -tapahtuma. Ehkä vähän liian hip hop -painotteista menoa omaan makuuni, mutta mahtava tunnelma joka tapauksessa. Samalla tuli myös tsekattua Brisbanen pieni Chinatown

Valley Fiesta; Fortitude Valley, Brisbane

Viime viikonloppuna käväistiin pikaisesti Sydneyssä yhden Jasonin kaverin häissä. Todella kaunis ja rento seremonia ja ehdottomasti myös hyvät bileet. Illan aikana onnistuin kadottamaan jakkuni sekä yhden timanttikorvakorun - voi prkl! :D 

Huomenna sitten viikoksi Hong Kongiin ja sielläkin on ohjelmassa häät, tosin varmasti hyvin erilainen seremonia katolilais-kiinalaiseen tyyliin. Toivottavasti en kadota mitään omaisuuttani! Tajusin juuri, että lento on huomenna klo 10 AM eikä suinkaan 10 PM, kuten olin tähän asti kuvitellut. Eli seuraavaksi siis vuorossa lempipuuhaani pakkaamista, ääh... Missähän mun passi mahtaa olla..?

torstai 7. elokuuta 2014

South Pacific Cruise

Minulla  oli opinnoista pari viikkoa lomaa pääsiäisen aikoihin, ja suuntasimme 10 päivän risteilylle eteläiselle Tyynellemerelle, kohteina Vanuatu ja New Caledonia. Pikku breikki tuli enemmän kuin tarpeeseen, sillä hermot ovat olleet opintojen takia koetuksella... Carnival Spirit -laiva, joka on muuten rakennettu Suomessa, oli kuin moderni Titanic. Mukava yllätys ennen matkaa oli myös upgreidaus parvekehuoneeseen. Paatilla oli aivan mahtavat fasiliteetit, palvelut ja ruoka. Ja koko reissu tuli myös edullisemmaksi kuin esim. 10 päivää kilpailevissa kohdevaihtoehdoissa Tasmaniassa tai Broomessa olisi tullut. Ainoa pieni miinus oli se, että minun oli pakko edes yrittää vähän opiskella risteilyn aikana, muuten olisin liian paljon opintojen aikataulusta jäljessä. Kirjoittelin siis esseitä cocktailien voimin aurinkokannella. :) 

Carnival Spirit

Kolme päivää merellä kului todella nopeasti, ja ensimmäinen kohde oli sitten Vanuatun pääkaupunki Port Vila. Port Vila oli jännittävä vastakohtien kaupunki: superköyhä, ja erityisesti taksikuskien kanssa joutui kinaamaan hinnoista, mutta samalla ihanan vehreä ja kaunis. Päivän kohokohtia olivat ehdottomasti visiitti Cascades -vesiputouksille ja tutustuminen Ekasup -kulttuurikylään, jossa opimme mm. alkuasukkaiden mystisistä tavoista, metsästystekniikoista sekä entisestä kannibaalikulttuurista. Naisten asema on Vanuatussa edelleen heikko, ja lisäksi lasten ihmiskauppa ja hyväksikäyttö ovat valitettavasti edelleen arkipäivää. 

Cascades Waterfalls, Vanuatu

Seuraavan päivän kohde oli Mystery Island, joka on nimensä mukaisesti pieni salaperäinen saari, jossa ei ole pysyvää asutusta. Saaren voi kävellä ympäri puolessa tunnissa, lisäksi kävimme snorklaamassa ja vain nautimme olostamme pienellä paratiisisaarella. 

Mystery Island, Vanuatu

Seuraavana aamuna saavuimme Lifoun saarelle New Caledoniaan. Saari on todella kaunis, mutta edelleen aika alkukantainen, siellä ei ole juurikaan julkista liikennettä ja takseja (tai ylipäätään teitä). Osallistuimme risteilyaluksen järjestämälle retkelle Jokin -kalliojyrkänteille ja kävimme samalla myös tutustumassa paikalliseen vanilja- ja kasvipuutarhaan. Lisäksi kävimme snorklaamassa. New Caledonia on entinen Ranskan siirtomaa ja siellä puhutaan edelleen yleisesti ranskaa. Olin etukäteen hieman huolissani saaren ranskalaisvaikutteisesta kulttuurista, mutta toisin kuin normaalit ranskalaiset yleensä, paikallisasukkaat olivat todella ystävällisiä ja rentoja - ja puhuivat myös yllättävän hyvin englantia. 

Lifou Island, New Caledonia

Viimeinen kohde oli New Caledonian pääkaupunki Noumea, joka on saarista ehdottomasti kehittynein ja siellä on myös suhteellisen vilkas turismi. Kävelimme kaupungilla ja söimme mahtavan lounaan Le Roof -ravintolassa, lisäksi kävimme vaeltamassa läheisessä Ouen Toro -kansallispuistossa. 

Ouen Toro -kansallispuisto, Noumea, New Caledonia

Lisää matkakuvia Facebookissa: South Pacific Cruise, April 2014

Lopuksi vielä hauska video risteilystä (by Carnival Cruise Lines; toimii vain tietokoneella). 

Oli hieman haikea fiilis palata tropiikista takaisin Sydneyyn ja opintojen pariin. 10 päivän aikana ehti myös hyvin tottua all inclusive -elämään ja palveluun: huone siivottiin kaksi kertaa päivässä, joka ilta sängylle oli taiteiltu erilainen eläin pyyhkeistä, ruokaa sai mihin aikaan tahansa, jne. Pakko päästä uudelleen risteilylle, esim. Karibialle. Tosin Jasonin äidin kokemusten mukaan siellä on koko ajan liian kuuma, saarilla ei ole mitään nähtävää ja siellä myydään vain jotain krääsää. Eli kuulostaa siis juuri itselleni sopivalta ja mielenkiintoiselta kohteelta! ;) 

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Rocking Sydney with Maikki

G'Day! - tai paremminkin Gee Day, kuten meillä oli Maikin kanssa tapana sanoa. ;) 

Maikki saapui ilahduttamaan minua Sydneyyn maaliskuun alussa, ja ne pari viikkoa olivat todellakin aikamoista menoa. Maikki laittoi koko kaupungin ihan sekaisin, mutta se oli vaan psykologisesti terveellistä ottaen huomioon hänen nykyiset kehitysmaaolosuhteet. Tässä tiivistetysti huomioitamme ja visiitin pääkohdat:
  • Sydneyssä on maailman komeimmat miehet, ja meillä molemmilla ehti olla jo useita uusia poikaystäväkandidaatteja. Erityisesti suosikkejamme olivat surffarit ja yksi ihana lennykravitz-tyylinen eläintenhoitaja. Lääh!
  • Tutkimme toden teolla horoskooppeja (länsimaisia, kiinalaisia sekä intialaisia), ja selvisi että Maikin nouseva merkki onkin Oinas eikä Kalat. Todella mullistava tutkimustulos, jonka seurauksena Maikilla on nyt uusi persoonallisuus!
  • Kuinka keittää puuro.
  • Jason ei ole koskaan surffannut! Suhteemme on perustunut todella perustavanlaatuisiin väärinymmärryksiin. Hmph.
  • Arvostelimme toden teolla aussinaisten "tyyliä" ja löysimme omat sisäiset ranskalais-bitch-valittajat. Maikki sen sijaan oli ehdottomasti koko kaupungin kaunein ja tyylikkäin nainen, vaikka saapuikin suoraan kehitysmaasta. 
  • Maikin synttäridrinksut lähtivät vähän käsistä ja seuraavana aamuna heräsin tyylikkäästi olohuoneen lattialta kaikki bilevaatteet päällä! Aargh. Olin ensin jäänyt jotenkin jumiin olohuoneen kahvipöydän alle (?!) ja olin sitten sammunut siihen kun Jason oli yrittänyt vapauttaa minut. 
  • Hashtag-mania.

#europeanbitches #betterthanplux #downunder #hashtagrevolution

Ivy Pool Bar

Yliopiston toinen (ja samalla toivottavasti viimeinen) lukukausi on alkanut kiireisissä merkeissä ja olen ollut todella stressaantunut. Minulla on työn alla seuraavat kurssit:
  • Policy Analysis
  • Information and Research for Policy
  • Policy Project
  • International Development Policy

Tälläkin lukukaudella opinnot ovat seminaarimuotoisia ja tunneille pitää valmistautua lukemalla määrätyt artikkelit ym. Kokeita ei ole, vaan kurssit suoritetaan esseillä ja erilaisilla esitelmillä. IDP-kurssilla on lisäksi käytössä uusia kammottavia menetelmiä, kuten blogin ja wikipedia-tyylisen artikkelin kirjoittaminen ryhmissä Moodlessa, sekä Twitter. Aargh! Policy Project -kurssi on käytännössä tutkimusprojekti, joka suoritetaan työharjoittelun muodossa. Suoritan harjoittelua Consult Australia -nimisessä konsulttifirmassa. Vaikuttaa todella mielenkiintoiselta, tosin en tiedä miten ikinä tulen saamaan projektini valmiiksi - tunnetusti järkevänä ihmisenä valitsin nimittäin aiheen, josta en tiedä yhtään mitään (coal seam gas). Jaiks! 

Jason on ollut ihanan kannustava, ja onneksi Sydneyssä riittää piristävää tekemistä opintojen ohella. Suoritimme myös viimein kaksi uutta salsakurssia. Lisäksi kävimme mm. ulkoilmaelokuvissa katsomassa About Time -leffan, ja muutama viikko sitten kävimme Royal National Parkissa tsekkaamassa yhden ihanan "salaisen" rannan. 


Valentine's Day; Dedes on the Wharf, the Rocks.

Royal National Park, NSW

Pääsiäisloma on alkanut varsin mukavissa merkeissä. Kävimme eilen katsomassa Lion King -musikaalin, aivan upea esitys! Sunnuntaina suuntaamme 10 päivän South Pacific -risteilylle, jonka kohteina ovat Vanuatu ja New Caledonia. En ole tietenkään pakannut yhtään enkä muutenkaan valmistautunut matkaan, onneksi Jason oli hankkinut meille matkaoppaan ja snorklausvarusteet valmiiksi. Tällä hetkellä ainoat ajatukseni risteilystä ovat seuraavat:
  • Onko laivalla wifi? Pakko opiskella.
  • Onko saarilla myytävänä mustia helmiä? 

Kutsuin muutaman kaverin pienimuotoisen pääsiäisdinnerin viettoon tänä iltana. Tarkoituksena on testata uutta grilliä, ja lisäksi ostin yhdeltä suomalaisleipurilta mämmiä (suomalaisversio vegemitesta) ja tein myös cheesecake-brownien (melkein sama kuin pasha). Valmistelut ovat sujuneet hieman katastrofaalisissa merkeissä: aamukahvi kaatui lattialle, ja lisäksi onnistuin tekemään superhelpon brownien jotenkin ihan väärin... Ehkä aika luovuttaa, minusta ei tule koskaan mitään kodinhengetärtä, vaikka olenkin nousevalta merkiltäni Rapu. Anyway, mukavaa pääsiäistä kaikille! :)

maanantai 17. helmikuuta 2014

Kolmen mantereen kuulumisia

Mahtavaa alkanutta vuotta kaikille! Helmikuu on tosin jo pitkällä, joten tässä viimein reportaasi Suomen ja Hong Kongin joululomareissusta ja alkaneen vuoden tapahtumista.

Ensinnäkin voin todeta, että lentomatka Suomeen on ihan loputtoman pitkä, varsinkin kun en osaa nukkua koneessa ikinä sekuntiakaan. Välistoppi Hong Kongissa molempiin suuntiin tosin auttoi vähän asiaa, mutta silti matka tuntui ikuisuudelta. Suomessa oli sitten vastassa maailmankaikkeuden surkein talvisää, lunta oli Siilinjärven seudulla sen verran että voi juuri ja juuri sanoa kokeneensa valkoisen joulun. Hiihtäminen, lumikenkäily ja muut suunnitellut talviaktiviteetit jäivät vain haaveeksi, mutta muuten oli tietysti aivan ihanaa viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa, ja Jason sai myös kokea oikeastaan kaikki perheemme normaalit jouluperinteet joulukuusen koristelusta jouluruokiin ja joulupukin vierailuun. 

Viikko Siilinjärvellä vierähti aivan liian nopeasti ja maisema vaihtui sitten Helsinkiin, jossa majailimme hotelli Tornissa. Jonsku emännöi ihastuttavan uuden vuoden aaton kotonaan, ja päädyimme seuraamaan ilotulituksia ja muita juhlallisuuksia leppoisasti TV:stä skumppaa lipittäen. Vuosi alkoi myös varsin mukavissa tunnelmissa skumppabrunssin merkeissä kodikkaan persoonallisessa Sunn-ravintolassa. 

Jouluaaton tunnelmissa

Uuden vuoden skumppabrunssi

Sitten tulikin jo lähdön hetki, ja pakko sanoa että Suomesta lähteminen ei ole ikinä ollut yhtä vaikeaa. Olin vielä Hong Kongissakin muutaman päivän aivan depiksessä ja käyttäydyin kuin mikäkin angstinen teinikapinallinen. Lisäksi siellä tuli vastaan hieman odottamattomia kulttuurishokkeja, vaikka olin kuvitellut Hong Kongissa jo kerran käyneenä olevani siellä kuin yksi paikallisista. Jason sen sijaan selvisi Suomen visiitistään ilman suurempia traumoja, hän joutui lähinnä kokemaan suomalaisten jurottamista ja tuijottamista, mutta niihin hän oli ilmeisesti osannut aika hyvin jo asennoitua etukäteen. Olin valmentanut Jasonia Suomen reissua varten mm. katsomalla hänen kanssaan suomalaisia elokuvia, kuten Kaurismäen trilogian ja Napapiirin sankarit. Tiivistäen voin sanoa, että perhetaustamme eivät varmaan voisi olla enemmän erilaiset. Jasonin perheen Hong Kongin kodissa asuu kolme kotiapulaista (mikä on Hong Kongissa ilmeisesti ihan normaalia), jotka hyysäävät koko ajan perässä, he mm. valitsivat minulle vaatteet valmiiksi, sekä pakkasivat ja järjestelivät tavarani sillä aikaa kun olin suihkussa. Minulla meni hermot näihin "palveluihin" jo parin päivän jälkeen. Kiinalaiset ovat myös jotenkin kylmiä ja pinnallisia ihmisiä, vaikka ovatkin hyvin ystävällisiä ja mukavia. Myös perheen ruokailuhetket sekä kotona että ravintolassa vaativat minulta vähän totuttelua; ensin on päällä kamala kiina-solkotus ja sitten syödään puikot heiluen. Lisäksi joka paikkaan liikutaan taksilla. 

Mutta onhan Hong Kong aivan mahtava, mielenkiintoinen erilaisten vastakohtien kaupunki. Jason puolestaan oli valmentanut minua Hong Kongia varten kävelyttämällä minua Sydneyn keskustan Chinatownissa, ja hän oli erittäin ylpeä sillä en menettänyt kertaakaan hermojani ihmispaljouteen (oli ihan tarpeeksi muita kriisejä, heh). Hulppeiden pilvenpiirtäjien, ravintoloiden ja maanisten shoppailumahdollisuuksien lisäksi Hong Kongin edustalla on ihania pikku saaria, joiden kalastajakylissä on aivan toisenlainen maailma. Yhtenä päivänä matkasimme lautalla Cheung Chau -saarelle, jossa mm. vierailimme merirosvoluolassa. Lisäksi kävimme Hong Kongin Ocean Parkissa katsomassa pandoja, awww.

Cheung Chau Island, Hong Kong

Ocean Park, Hong Kong

Joululomareissu oli henkisesti aika raskas ja täynnä monenlaisia tunteita, mutta kaiken kaikkiaan matka sujui mukavasti ja parisuhteemme kannalta se lähensi meitä entisestään. Lopulta oli kuitenkin ihana palata takaisin kotiin Sydneyyn. Ja vastoin kaikkia odotuksiani tämä tunne on säilynyt. 

Tammikuun lopulla tein viimeisen viikonloppuvisiitin Canberraan ennen Jasonin pääkaupunki-rotaation loppumista, ja juhlistimme samalla myös Jasonin synttäreitä. Viikonlopun aikana jouduin myös puistossa hullun harakan hyökkäyksen kohteeksi, aargh! Vaikka lintujen pesimisaika on jo ohi, ilmeisesti joillakin linnuilla voi kuitenkin olla pesissä vielä myöhäisiä poikasia ja siksi ne puolustavat reviirejään. Eräs avulias puistonvartija antoi minulle risun ja luikin sen turvin hyvin äkkiä pois puistosta. Todella traumaattinen kokemus.

Tammikuun viimeinen viikonloppu oli kansallispäivän (Australia Day, tai paikallisittain Ozstraya Day) pitkä viikonloppu, ja matkasimme Port Stephens'iin. Se on viehättävä pieni rannikkokaupunki parin tunnin ajomatkan päässä Sydneystä pohjoiseen. Kaupunkia kutsutaan nimellä "blue water paradise" ja sitä se todellakin on. Turkoosi meri on joka puolella ja alueella on myös mahtavat vaellusreitit sekä muita aktiviteettejä. Kansallispäivän aamuna pääsin uimaan villien delfiinien kanssa, se oli aivan uskomaton kokemus! Delfiinit ovat todella uteliaita ja leikkisiä, lisäksi ne "laulavat" veden alla. Iltapäivän hengailimme sitten rennosti Murrauy's -olutpanimossa. 

Port Stephens, NSW

Delfiinejä

Tänä vuonna kiinalainen uusi vuosi vaihtui tammi-helmikuun vaihteessa ja juhlistimme sitä Jasonin äidin ja parin hänen ystävänsä kanssa dinnerin merkeissä. Ensimmäisen Hevosen vuoden viikon nukuin kiinalaisen perinteen mukaisesti punainen kirjekuori tyynyni alla, sillä sen pitäisi tuoda onnea. Tähän on tultu!  

Kiinalaisen horoskoopin mukaan minulle (Sialle) on luvassa sujuva vuosi, mutta vuoden teema on kuitenkin hyvän henkilökohtaisen energiatason ylläpitäminen ja siksi Sialle suositellaan pientä puhdistuskuuria ja meditointia. No, onneksi sain Emmiltä detox-kuurin ohjeen jo ennen näitä ennustuksia, nyt pitäisi vain muistaa toteuttaa se! Länsimainen vuosihoroskooppi sen sijaan lupaa minulle (Skorpparille) vahvaa pohjaa elämälle vuosiksi eteenpäin sekä hyvät menestymisen eväät, lisäksi voin vain ihmetellä asioiden sujuvuutta. Lähteenä on tietenkin aina luotettava astro.fi, ja voit tsekata oman ennustuksesi tästä. Ottaen huomioon draamakuningattaren luonteeni rohkenen suhtautua tähän ennustukseen kuitenkin hieman skeptisesti... ;)

Hyvää kiinalaista uutta vuotta!