torstai 25. lokakuuta 2012

Rainforest meets the Reef

Queensland-seikkailu jatkuu! Lähdin mukaan yön yli -reissulle Cape Tribulationille, jossa maailman vanhin Daintree-sademetsä ja maailman suurin koralliriutta kohtaavat. Todellakin ainutlaatuinen paikka! Kävin vaeltamassa sademetsässä kasveja ja otuksia ihmetellen, joista monia ei löydy mistään muualta maailmasta. Luulin muuten Daintreen tarkoittavan jotain puuta, mutta kyseessä onkin ihminen (Richard Daintree), jonka mukaan sademetsä on nimetty. 


Sademetsä kohtaa koralliriutan

Cape Tribulation beach

Mossman Gorge

Cassowary road sign

Yövyin sademetsä-lodgessa, joka osoittautui olevan laudoista kyhätty hökkelö keskellä metsää. Suihkussa kohtasin ensimmäisen aussi-hämähäkin, jonka paniikissa onnistuin tappamaan flip-flopilla (Oz-kielellä thong). Yön aikana minulle nousi kuume, ja metsän ääniä kuunnellessa kuumetokkuraisena olin varma että olin saanut jonkin kuolettavan trooppisen taudin. Sademetsän kasveista ja elukoista kun suurin osa on myrkyllisiä. Enkä tietenkään ollut pakannut mitään lääkkeitä mukaan metsään, sen sijaan olin fiksuna naisena ottanut mukaan mm. ballerinat ja bilemekon mahdollisia viidakkohenkisiä iltamenoja varten. Ziisus, ei ole helppoa olla tyhmä! Onneksi matkaseurueessa oli yksi sairaanhoitaja ja yksi lääkäri, joilta sain lääkkeitä helpottamaan tukalaa oloani. Seuraavana päivänä pääsin pois sademetsästä takaisin sivistyksen pariin, ja matkalla pääsimme vielä ylittämään Daintree-joen ja bongaamaan krokotiilejä. 


Saltwater crocodile

Parin päivän lepäilyn jälkeen olo oli taas parempi ja suuntasin sitten koralliriutalle snorklaamaan. Uin riutalla korallien keskellä värikkäiden Nemo-kalojen, kilpikonnien ja pienten haiden kanssa. Aivan uskomattoman upea kokemus! :) Turkoosissa meressä tosin korallit yms näkyvät melko vihreinä eivätkä ollenkaan niin kirkkaan värikkäinä kuin tv:ssä. Laivan snorklaus-/sukellusopettaja sanoi, että yksi cooleimpia kokemuksia on saada haava veden alla, sillä silloin myös veri näyttää vihreältä. Jätin kokeilematta siinä pelossa, että tappajahai haistaa veren ja syö minut suihinsa. 


Michaelmas Cay, The Great Barrier Reef




Nyt suuntana Sydney ja agendalla saada elämä järjestykseen: terveys, työpaikka, asunto - mitä näitä nyt on. Olen vähän väsynyt pitkään matkustamiseen, joten nyt olisi kiva vähän asettua aloilleen ainakin vähäksi aikaa. Ja sitten taas matkustaa lisää, niin paljon upeita paikkoja vielä näkemättä... Toinen vaihtoehtoni on jatkaa matkaa Melbourneen sukulaisteni luo. En oikein osaa päättää mitä haluan ja mitä minun kannattaisi tehdä, mutta toisaalta on hyvä että on ainakin vaihtoehtoja. Ja eiköhän asiat tästä järjesty!


sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Trooppinen Queensland

Olen löytänyt uuden parhaan keinon tavata miehiä: aussilennot. Lennolla Sydney-Cairns istuin kivan aussin vieressä, jonka kanssa juttua alkoi riittää heti kun otin matkaoppaani esille. Ruikutus "olen kaukaa Suomesta ja matkustan täällä ihan yksin" toimii näköjään tosi hyvin. ;)

Täällä Queenslandissa on ihan helkutin kuuma, vaikka nyt on olevinaan kevät. Ja onnistuin käräyttämään ihoni heti ensimmäisenä päivänä, vaikka olenkin käyttänyt muka tehokasta aurinkovoidetta. Cairns on itse asiassa vähän tylsä paikka ja tuntuu pikku kyläseltä Sydneyn jälkeen, eikä täällä ole edes uimarantaa. Tai on, mutta siellä ei voi uida krokotiilivaaran takia. Mutta kaikkea mielenkiintoista löytyy lähistöltä: sademetsiä, vuoria, upeita rantoja, koralliriutta jne. Asustelen täällä sen lentokonemiehen guesthousessa. Se on kuulemma niin rikas (töissä Googlella ja mukana Spartacus-sarjassa), että minun ei tarvitse maksaa asumisesta mitään. Ja tyyppi on tosi hauskaa seuraa, vaikka heti tänne tultuani olikin selvää, että tästä ei nyt tule mitään muuta. Olemme vaeltaneet sademetsissä, käyneet uimassa laguunissa ja grillanneet biitsillä mm. kengurumakkaroita (nam). 

Pari päivää sitten se lentokoneaussi vei minut roadtripille Port Douglasiin. Ihana päivä: kävelimme rannalla, kävimme lounaalle, sitten vaeltamassa sademetsässä ja lopuksi päädyimme uimaan sellaiseen idylliseen pikku järveen keskellä metsää. 


Port Douglas

Uimapaikka

Svedu, dutchi ja kolumbo lähettelevät jotain tylsiä "mitä kuuluu" -viestejä. Hohhoijaa, eurooppalaiset miehet on niin nähty. Ja toisinaan paras keino päästä yli jostakusta on hankkiutua jonkun toisen syliin sademetsäjärvessä. Ollaan elämän perusfaktojen äärellä. ;)

Nyt pitää alkaa selvittää mikä olisi järkevin keino navigoida takaisin Sydneyyn. Joku sanoi minulle, että "olet aika hullu jos aiot tehdä sen matkan yksin". Hmph. Tätä tietysti olisi kannattanut miettiä jo ennen kuin tulee tänne asti, mutta tehdään tämä nyt Elzun tavalla... Oh well, lähden huomenna yhdeksi yöksi Daintree-sademetsään ja ensi viikolla haluaisin vielä käydä koralliriutalla. Sitten nokka kohti etelää joko lentäen tai bussilla. 

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Sydney feat Annastiina

Takana huikeat kaksi viikkoa Sydneyssä ihanan Annastiinan kanssa! :) Teimme myös päivän ekskursion Katoombaan, jossa kävimme vaeltamassa Blue Mountains -vuorilla (ja välillä käytiin vähän maistelemassa viinejä). Olemme myös kuolanneet Bondi- ja Manly -biitseillä miehiä. Niskat menee kohta sijoiltaan ja kurkkua kuivaan kroonisesti, miehet ovat todellakin niin hyvännäköisiä, lääh! Aussiolut ei ole mitenkään erikoista etenkään mahtavien belgioluiden jälkeen, mutta viini on hyvää - mutta aivan käsittämättömän kallista, niin kuin kaikki muukin täällä. Olemme myös syöneet hyvin, mm. krokotiilipizzaa, ja yhtenä iltana ollessamme dinnerillä bbq-paikassa meitä kuvattiin Japanin TV:n ruokaohjelmaan. Ja sattumalta pääsimme myös viettämään paikallista Oktoberfestiä.

Auringonpaiste on kirkas ja voimakas jo nyt, vaikka on vielä kevät. Pimeä tulee yllättävän nopeasti heti kuuden jälkeen ja pimeys on todellakin mustaa. Myös tähdet loistavat kirkkaana pimeällä - otsonikerros on yliarvostettua. Merivesi on vielä aivan jääkylmää, ei voi vielä mennä surffaamaan tai uimaan, mutta kuukauden päästä pitäisi kuulemma lämmetä.

Piknikillä, taustalla Harbour Bridge ja Oopperatalo


Watsons Bay


The Three Sisters, Blue Mountains
Manly Beach

 Tosielämän havaintoja Sydneyssä à la Annastiina & Elisa:
  • täällä on maailman parhaimman näköiset miehet - siis oikeasti, miesten vatsalihakset supistelevat hengittäessä, mykistävää!
  • myös Australiassa blondinaisilla on erioikeuksia, esim. pukukoodit eivät koske heitä. Jee! 
  • 1+7=8 (matemaattinen oivallus aikaeroa laskettaessa)
  • missä kohtaa Z on aakkosissa? -> "melko lopussa"

Olen myös jo kirjaimellisesti jättänyt jalanjälkeni tähän kaupunkiin kävellessäni korkkareilla märkään sementtiin. Jesh!


Parina päivänä ennen Annastiinan lähtöä aloin saada ensimmäisiä ahdistus-paniikkikohtauksia, ja todella mietin mitä helkuttia onkaan tullut tehtyä: olen   yksin maailman äärissä ilman asuntoa ja työpaikkaa. Olin jo suunnilleen pakkaamassa kamojani ja suuntaamassa sukulaisteni luo Melbourneen. Mutta pelin henki täällä tosiaan on tämä: tulet Ausseihin, tapaat ihmisiä, matkustat heidän kanssaan ja teet jossakin välissä vähän jotain töitä. 

Alun perin minulla oli nyt jo tylsältä kuulostava suunnitelma etsiä asunto ja hakea töitä ensin Sydneystä ja vähän asettautua tänne ja matkustaa sitten myöhemmin. Olen nyt kuitenkin päättänyt ottaa seikkailuasenteen ja lähden ensimmäiseksi vähän reissaamaan itärannikolle, katsotaan niitä töitä sitten myöhemmin kun rahat loppuvat. Buukkasin pari päivää sitten maanantaiksi lennon Cairnsiin. Luonnollisesti yksisuuntainen lento, katsotaan sitten milloin ja mitä kautta olen tulossa takaisin... Queenslandin huudeille on paras ajankohta mennä juuri nyt ennen kuin siellä on aivan helvetillisen kuuma ja sadekausi alkaa. Ja samalla pääsen sitten näkemään Great Barrier Reefin. Äitini on tietysti aivan paniikissa ja hätäilee onko minulla katto pään päällä. No jos ihan rehellisiä ollaan, niin en tiedä sitä itsekään - mutta eiköhän asiat aina jotenkin järjesty! Se lentokonemies tulee hakemaan minut lentokentältä ja vie sitten dinnerille. Adventure here I come! :)