maanantai 17. elokuuta 2015

Ulkosuomalaisen Suomi-loma

Useamman ulkomailla asutun vuoden aikana olen onnistunut kehittämään hieman nostalgis-neuroottisen suhtautumisen entiseen kotimaahani. Heinäkuussa oli vuorossa parin viikon Suomi-loma puolentoista vuoden tauon jälkeen. Parissa viikossa tämä ulkosuomalainen ehti kokea kaikenlaista: Suomen kesän parhaita paloja, aikamatkan tulevaisuuteen sekä kultturishokkeja.

Näkymät Puijon tornista Kuopion ylle. 

Helsingissä oli vastassa Suomen tämän kesän ensimmäinen hellepäivä, mikä ihana yllätys! Suomen kaunis luonto myös lumoaa heti jokaisella kerralla: vihreää metsää, kirkkaita järviä ja merta sekä kauniita kukkia joka puolella. Olin aivan unohtanut miten upeita lupiinit teiden varsilla ovatkaan! Ja miten bussissa - ja ylipäätään joka paikassa -
voi olla ilmainen, toimiva wifi?! Kuin olisi saapunut uudelle ajanjaksolle, jota emme ole vielä eläneet Australiassa. 

Tosin jokaisen Suomi-loman ennakkoasetelma tuntuu jo olevan hieman ongelmainen, sillä aikaa on aina liian vähän ja siinä lyhyessä ajassa pitää yrittää ahnehtia Suomen parhaita paloja mahdollisimman paljon. Loma rakentui siis tälläkin kertaa maaniselle minuuttiaikataululle, koska halusin sekä viettää aikaa perheeni kanssa että tavata mahdollisimman monia ystäviäni ja sukulaisiani. Ja koska näin ulkosuomalaisena entisen kotimaansa haluaa nähdä ja kokea myös turistin silmin, on tietenkin metsästettävä elämyksiä ja mässäillä itsensä ähkyyn kaikilla mahdollisilla Suomi-herkuilla. 

Parin viikon lomadieetti oli pitkälti seuraava: sata kiloa skyriä (äippä oli ostanut varuilta kaikkia mahdollisia makuja), kalaa kaikissa mahdollisissa muodoissaan ja tuhat karjalanpiirakkaa (varovainen arvio). Kuopion torilla maistelimme myös kaikki mahdolliset lihapiirakat, vedyt ja atomit, sillä olin jo itsekin unohtanut mitä mikin niistä itse asiassa edes on. Nam ja ugh!

Salmiakkijäätelöt Kuopion torilla, nam!

Torikahvilaan jonottaessani sain myös muistutuksen suomalaisesta small talkista pahimmillaan: 
Mies edessäni tilaamassa: "Kahvi". Myyjä: "Pieni vai iso?" Mies: "Pieni". 
Ja se dialogi oli sitten siinä. Hmph.  

Jason sen sijaan ehti solmia ties kuinka monia uusia ystävyyssuhteita loman aikana (erityisesti vessassa - hmmmph). Eksoottisen ilmestyksen aussiaksentti lienee monelle mielenkiintoinen yllätys.

Elämyksiä koettiin tällä kertaa ensinnäkin haukisafarin merkeissä, mikä on ollut perheemme traditio jo vuosikausien ajan. Edes pieni kesäiltainen vesisade ja miljoona hyttystä eivät haitanneet, ja kaikkien yllätykseksi kalastaja-noviisi Jason sai vedettyä parikiloisen hauen veneeseen asti veljeni ohjeistamana. Seuraavana päivänä hauki oli sitten savustettuna lautasella ja hyvää muuten oli! Mummi oli myös riemuissaan: "Se on kalamies!" :) Lisäksi kävimme maistelemassa viinejä Alahovin viinitilalla ja saunomassa maailman suurimmassa savusaunassa Kuopiossa. Tosi mukavia kokemuksia, ja myös itselleni ensimmäistä kertaa.

Kalamies ja sen hauki.

Loman lopulla teimme myös minireissun Ruotsiin serkkuja moikkaamaan. Risteilyllä nautimme dinneriksi sushia, joka oli aivan yhtä maistuvaa kuin Ausseissakin, tosin varmaan tuplasti kalliimpaa. Parin tunnin ajomatka Tukholmasta sujui näppärästi veljeni kännykän navigaattorin ohjeistamana - onhan täällä kaikilla tietenkin käytössä rajoittamaton data Pohjoismaissa.
Miten voi olla?!

Helsinki.

Viimeiset lomapäivät Helsingissä sujuivat mukavissa merkeissä ystäviä tavaten. Vaikka edellisistä tapaamisista onkin jo aikaa, oli ilo huomata että sama pölinä oli päällä edelleen. Ihanaa, että pitkä välimatka ei ole este ystävyyden säilymiselle! :) Ravintolassa sain taas ihmetellä suomalaista toimivuutta: laskun jakaminen ei ole mikään ongelma vaan itsestäänselvyys, ja vaikka illan aikana oli ehditty vaihtaa pöydässä paikkojakin, laskut olivat silti oikein. Wow! Laskun loppusumma sen sijaan hirvitti jokaisella kerralla. Lisäksi sain taas muistutuksen siitä, että Suomessa lasi viiniä ei suinkaan ole lasi viiniä, vaan se mitataan senttilitran tarkkuudella. Viimeisenä lomapäivänä onnistuimme käräyttämään nahkamme Suomenlinnassa hengaillessa - Suomen kesä yllätti lomailijat. Lähdön hetkellä punanahkoja kuitenkin odotti mieluisa yllätys lentokentällä: meidät oli upgreidattu business-luokkaan. Marimekko-tohvelit jalassa matkasimme Hong Kongiin, missä oli vuorossa loman jatko-osa. Pysy kuulolla, seuraavassa blogikirjoituksessa siitä lisää!


2 kommenttia:

  1. Varmasti mielenkiintoinen kokemus kokea Suomi tuolla tavalla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin! Suomessa on ihana käydä joka kerta, mutta pian kymmenen ulkomailla asutun vuoden aikana joistakin asioista on ehtinyt erkaantumaan ja oman entisen kotimaansa näkee ja kokee turistin silmin. :)

      Poista