Naapurimaa Uusi-Seelanti on leikkinyt vaikeasti tavoiteltavaa - se on täältä Australiasta katsottuna niin lähellä, mutta silti niin kaukana. Hyvän tarjouksen viikonloppureissu tuli aikamoisen draaman ansiosta hieman kalliimmaksi kuin olimme kuvitelleet. Kannattiko lähteä?
Reissu alkoi todellakin aikamoisella draamalla, sillä lähtöaamuna lähes kaikki meni aivan perseelleen. Ensinnäkin olimme ajoittaneet lähdön liian myöhään, myöhäisen lähdön hetkellä kissa oli piiloksissa, bussi parkkipaikalta vei sittenkin vain kotimaan lentojen terminaaliin, josta hyppäsimme paniikissa taksin kyytiin, ja matkalla oli tietenkin aivan helvetillinen liikenneruuhka... Aargh! Taksin kyydissä tiesimme, että emme edes millään maailman ihmeellä onnistuisi ehtimään lennolle. Ei muuta kuin soitto Qantasin asiakaspalveluun, ja onneksi onnistuimme vaihtamaan lentoja ja saimme paikat seuraavalle lennolle parin tunnin päähän.
Reissu alkoi todellakin aikamoisella draamalla, sillä lähtöaamuna lähes kaikki meni aivan perseelleen. Ensinnäkin olimme ajoittaneet lähdön liian myöhään, myöhäisen lähdön hetkellä kissa oli piiloksissa, bussi parkkipaikalta vei sittenkin vain kotimaan lentojen terminaaliin, josta hyppäsimme paniikissa taksin kyytiin, ja matkalla oli tietenkin aivan helvetillinen liikenneruuhka... Aargh! Taksin kyydissä tiesimme, että emme edes millään maailman ihmeellä onnistuisi ehtimään lennolle. Ei muuta kuin soitto Qantasin asiakaspalveluun, ja onneksi onnistuimme vaihtamaan lentoja ja saimme paikat seuraavalle lennolle parin tunnin päähän.
Tämä draama tuli maksamaan yhteensä noin $600 dollaria. Ei tarvinne kysyä, että miten meni niin kuin omasta mielestä. Aargh, aivan kuin emme olisi matkustaneet aikaisemmin. Voin sanoa, että kuohuviinilasillinen loungessa uutta lentoa odotellessa tuli enemmän kuin tarpeeseen.
Pääsimme kuitenkin perille Aucklandiin pitkän valkoisen pilven maahan. Aucklandin sijainti on suorastaan vertaansa vailla. Kaupunkia ympäröivät sademetsät ja kauempana horisontissa siintävät useat tulivuorten huiput sekä kirkas meri ja kuvankauniit saaret. Aucklandia kutsutaan osuvasti nimellä purjeiden kaupunki (City of Sails) - siellä on nimittäin enemmän veneitä asukkaita kohden kuin missään muualla. Luonnollisesti purjehdus onkin suosittu aktiviteetti paikallisten keskuudessa.
Lyhyellä reissullamme keskityimme nauttimaan Viaduct Harbour satama-alueen rennon vibrantista tunnelmasta, missä mm. nautiskelimme elämäni parhaat osterit Soul Bar and Bistro -ravintolassa. Huikean ihana Sofitel Auckland Viaduct Harbour -hotellimme oli aivan nappivalinta. Tyylikkäät puitteet ja ensiluokkainen palvelu takasivat todella rentouttavan kokemuksen. Teimme myös päivän roadtripin Aucklandin ulkopuolelle, josta seuraavassa kirjoituksessa tarkemmin lisää.
Lähdimme hakemaan ennen kaikkea rentouttavaa viikonloppua, tulivuoria, mustaa rantaa, Pinot Noir -viiniä ja herkullista ruokaa. Kaiken tämän saimme, alkumatkan draamasta huolimatta. Aucklandiin ja tietenkin myös muualle Uuden-Seelannin satumaisiin maisemiin haluamme ehdottomasti palata pian uudestaan!
Uusiseelantilaiset ovat aussien tavoin mukavan rentoja ja ystävällisiä - mitä heidän puheestaan nyt pystyi ymmärtämään. Mistä ihmeestä heidän aksenttinsa on peräisin, kysyn vaan?! Heillä on nimittäin todella pahoja "ongelmia" vokaalien kanssa, haha. Reissumme aikana saimme kokea muutamia huvittavia hetkiä, sillä etenkin minulla oli välillä vaikeuksia ymmärtää paikallisia.
Pääsimme kuitenkin perille Aucklandiin pitkän valkoisen pilven maahan. Aucklandin sijainti on suorastaan vertaansa vailla. Kaupunkia ympäröivät sademetsät ja kauempana horisontissa siintävät useat tulivuorten huiput sekä kirkas meri ja kuvankauniit saaret. Aucklandia kutsutaan osuvasti nimellä purjeiden kaupunki (City of Sails) - siellä on nimittäin enemmän veneitä asukkaita kohden kuin missään muualla. Luonnollisesti purjehdus onkin suosittu aktiviteetti paikallisten keskuudessa.
Lyhyellä reissullamme keskityimme nauttimaan Viaduct Harbour satama-alueen rennon vibrantista tunnelmasta, missä mm. nautiskelimme elämäni parhaat osterit Soul Bar and Bistro -ravintolassa. Huikean ihana Sofitel Auckland Viaduct Harbour -hotellimme oli aivan nappivalinta. Tyylikkäät puitteet ja ensiluokkainen palvelu takasivat todella rentouttavan kokemuksen. Teimme myös päivän roadtripin Aucklandin ulkopuolelle, josta seuraavassa kirjoituksessa tarkemmin lisää.
Lähdimme hakemaan ennen kaikkea rentouttavaa viikonloppua, tulivuoria, mustaa rantaa, Pinot Noir -viiniä ja herkullista ruokaa. Kaiken tämän saimme, alkumatkan draamasta huolimatta. Aucklandiin ja tietenkin myös muualle Uuden-Seelannin satumaisiin maisemiin haluamme ehdottomasti palata pian uudestaan!
Uusiseelantilaiset ovat aussien tavoin mukavan rentoja ja ystävällisiä - mitä heidän puheestaan nyt pystyi ymmärtämään. Mistä ihmeestä heidän aksenttinsa on peräisin, kysyn vaan?! Heillä on nimittäin todella pahoja "ongelmia" vokaalien kanssa, haha. Reissumme aikana saimme kokea muutamia huvittavia hetkiä, sillä etenkin minulla oli välillä vaikeuksia ymmärtää paikallisia.
